27. tammikuuta 2015

Suunnitelmia, shoppailuja ja suruja

Meillä viikonloppuun ehti mahtua niin mukavaa kuin ikävääkin. Mukavaa muun muassa se, että kävimme miehen kanssa lauantaina Tampereella, jossa pitkästä aikaa Wuf-myymälässä. Mies innostui sieltä ostamaan tarvikkeita ja nauroimme vain, että hyvin miehistä sävyä keräsi ☺


Tuo peti oli aivan löytö, sillä oli Wufin Outletissa hintaa vain 10 euroa. Kissoilla tapana omia koirien pedit itselleen, joten mies tuumasi ostaa yhden pedin lisää, josko kissat siitä innostuisivat. Noh, kuinka ollakaan, illalla kissat yhä nukkuivat koirille ostetuissa pedeissä ja uuden pedin oli vallannut Tyyne. Toimiihan se näinkin.

Siinä missä miehen ostokset olivat jokseenkin kissamaisia, omat ostokseni olivatkin sitten vastaavasti koiramaisia. Kylmänherkkä mummu Tyyne muun muassa sai uuden toppamanttelin. Koska Tyynen aikaisempi "rotsi" oli punainen, uusi on sininen.

Viikonloppu sitten päättyi surullisemmissa merkeissä, kun menetimme yhden kanamme. Olen jo jonkin aikaa katsonut, että meidän "eläkekana" Viuhka on alkanut olemaan selvästi raihnaisempi kuin aikaisemmin. Sunnuntaina Viuhka sitten nukkui pois.

Kuten muutkin eläimet, ovat kanatkin minulle omia erityisiä yksilöitään ja Viuhka oli suuri sellainen. Erittäin seurallinen ja utelias "jokapaikanhöylä". Viuhka tuli eläkekotiin meille kesällä 2013 ja olin kovasti toivonut, että se vielä saisi ainakin seuraavan kesän nauttia kananelämästä, vaikka lopetti jo munimisenkin jokin aika takaperin, mutta ikävä kyllä näin ei kuitenkaan käynyt. Viuhka sai kuitenkin aikansa nauttia kananelämästä ja muistan vieläkin sen onnellisen olemuksen, pihalla omenapuun alla nukkuen.


6 kommenttia:

  1. Voi Viuhkaa :( Sai eläkeläinen kuitenkin elää onnellisen loppuelämänsä teidän luonanne. <3

    Ja ihana tuo Tyynen uusi peti!

    VastaaPoista
  2. Viuhka oli kaunis kana. Näitä surun hetkiä kanalassa aina sattuu, mutta sen minkä ne ilonamme ovat, voi ajatella, että niiden elämä oli onnellista. Minullakin on yksi kana, joka ei muni, ostin sen kuulema vuoden vanhana, mutta se on ollut minulla kohta pari vuotta, enkä ole kertaakaan pesässä nähnyt. Hyväkuntoinen ja ihana lyllertäjä saa olla muiden mukana.

    VastaaPoista
  3. Ihana tuo koira kuvassa ja tuo Viuhka on ollut komea kana. Harmi, kun ei enään kesää saanut ropsutella pihassanne.

    VastaaPoista
  4. Kanat on kyllä ihan yhtä lailla persoonia kuin muutkin eläimet. Muistan vieläkin joitakin kanojamme nimeltä vaikka aikaa on kulunut jo lähes parikymmentä vuotta; Saima Harmaja oli kaunis tasaisen harmaa hyväluonteinen rotukana, rotu on kyllä unohtunut ♥

    VastaaPoista
  5. Kunpa kaikilla kanoilla olisi arvoisensa elämä. Kaunis Viuhka, onnellinen kana ♥

    VastaaPoista
  6. Voi Viuhkaa... ikävää että hän nukkui pois.
    Ihania löytöjä teitte Mansessa :)

    VastaaPoista

Mukavaa kun jätät viestiä! Anonyymien kommentteja ei pääasiassa julkaista, ellei mukana ole jotain nimimerkkiä. Valitsethan siis mieluiten anonyymin sijasta kohdan "Nimi/url" johon voit kirjoittaa nimimerkkisi tai nimesi, kiitos! :)