9. lokakuuta 2018

Karvaperheen kasvatus

Pienen vauvan äitinä sitä huomaa aina toisinaan kulkevansa enemmän tai vähemmän väsymyksestä väärällään ja peilistä saattaa yllättäen kurkistella jonkinasteinen pandakarhun irvikuva mustineen silmänalusineen. Mutta väsynyt tai ei, touhua riittänyt: meidän eläinperheessä on nimittäin ehtinyt tapahtua viimeisen viikon aikana :)

Reilu viikko sitten onnistuin sattumalta luomaan katseeni ilmoitukseen, jossa etsittiin kiireellä paikkaa luppapojalle. Siinä ei sitten kauan mennytkään kun leppoisa luppapoika jo saapuikin meille majailemaan:

Jep, tässä mä oon. Saisko kuule porkkanaa jälkkäriks?
Kanin taustoja miettien, jännitin hieman kuinka säikky pupu sieltä saapuu, mutta poika osoittautui erittäin rohkeaksi ja leppoisaksi tyypiksi. Oli ihana nähdä kuinka hyvin se otti tilansa omakseen välittömästi. Otsarapsutukset ovat poitsusta selkeästi hyvin miellyttäviä ja ruoka-aikaankin se pompottelee pirteästi luokseni luppakorvat liihottaen!

"Ei näy porkkanaa täälläkään.. on se kumma kun ei tarjoilu pelaa"

Lopetusuhan alta haettiin myös kanoja, sekä kukko joka oli jäänyt yksin asumaan tilalleen koko perheen muutettua ulkomaille. Kanat tuli läheltä, mutta kukko haettiin parinsadan kilometrin päästä, jossa se yksin navetassa odotteli.

On ollut mukavaa huomata, kuinka elämä on alkanut ikään kuin palata uomiinsa raskauden jälkeen - se kun sai kohdallani aikaan aivan hirveitä allergia- ja astmaoireita. Lopulta olin oireineni siinä pisteessä, että pelkkä eläinten lähellä oleminen sai vointini räjähtämään lähes käsiin. Jännitin kovasti kuinka käy, jääkö oireet raskauden päätyttyäkin, mutta onneksi ei! Olen kiitollinen ♥

11 kommenttia:

  1. Ihana eläinjoukko Sinulla!
    Hyvä, että allergiat ovat edes pikkuisen hellittäneet.
    Onnellista ja lempeää lokakuun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana, rakas lemmikkilaumamme ♥
      Pirtsakkaa lokakuuta myös sinullekin! :)

      Poista
  2. Huikeaa, miten jaksat ottaa uusia kavereita kotiisi :-)
    Ovathan nuo ihania, mutta kyllä niiden eteen täytyy jaksaa nähdä vaivaakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näiden kanssa sitä työtä kyllä riittää :) Minulle se vain on jotenkin niin elämäntapa, että kokoajan on niin sanotusti vastuussa jonkin karvaturrin hoidosta tavalla tai toisella. Koen sen ominaiseksi itselleni, että on ns. eläinelämää ympärillä runsaasti. Tekeminen ei kyllä lopu, kun on nyt pieni lapsukainenkin :) ♥

      Poista
  3. Onpa ihanaa, että pystyt jatkamaan eläinten parissa allergiasta huolimatta. Olisi ollut suunnaton vääryys, elleivät nämä ihastuttavat kaverit olisi päässeet juuri sinun luoksesi. En voi kuvitella parempaa hoitoa heille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa kivasti kirjoitettu, kiitos ♥
      Toivottavasti ovat tyypit tyytyväisiä täällä :)

      Poista
  4. Ihania! Onnea koko perheelle <3

    VastaaPoista
  5. Toivottavasti uudet tulokkaat kotiutuvat pian :) Onnea matkaan!

    VastaaPoista
  6. Ihania❤️Mikä on tuon luppakorvan nimi?

    VastaaPoista
  7. Se on vääryys miten usein eläinrakkaat ihmiset saa allergiaa. Tosi kiva että sulla on alkanut helpottaa. Ihana pupu! Ja rapsutuksia Jaskalle se on paras =)

    VastaaPoista
  8. Kiia10.48

    Yhel tutul puhkes raskaana ollessa siitepölyallergia. Eikä ees vähän vaan se oli koko kevään silmät verestävinä ja kauhees kuosis. Mä en oo millonkaan nähny niin pahaa allergiaa kellään. Hän siinä jännitti jääkö allergia raskauden jälkeen mutta ei se jääny! Raskaus saa aikaan kummii juttu. Onneks sulkin sen jälkeen ees helpottanut:)

    VastaaPoista

Mukavaa kun jätät viestiä! Anonyymien kommentteja ei pääasiassa julkaista, ellei mukana ole jotain nimimerkkiä. Valitsethan siis mieluiten anonyymin sijasta kohdan "Nimi/url" johon voit kirjoittaa nimimerkkisi tai nimesi, kiitos! :)