9. lokakuuta 2018

Karvaperheen kasvatus

Pienen vauvan äitinä sitä huomaa aina toisinaan kulkevansa enemmän tai vähemmän väsymyksestä väärällään ja peilistä saattaa yllättäen kurkistella jonkinasteinen pandakarhun irvikuva mustineen silmänalusineen. Mutta väsynyt tai ei, touhua riittänyt: meidän eläinperheessä on nimittäin ehtinyt tapahtua yhtä jos toista mukavaa viimeisen viikon aikana :)

Reilu viikko sitten onnistuin sattumalta (tai kohtalosta..) luomaan katseeni ilmoitukseen, jossa etsittiin kiireellisesti kotia suloiselle luppapojalle. Rakkaus se sitten otti ja roihahti kuvassa nöpöttävään ristihuuleen sellaisella vauhdilla, ettei siinä sitten kauan mennytkään kun leppoisa luppapoika jo asuikin meillä. Ja tässä hän on:

Jep, tässä mä oon. Saisko kuule porkkanaa jälkkäriks?
"Ei näy porkkanaa täälläkään.. on se kumma kun ei tarjoilu pelaa"

Oli ihana nähdä kuinka hyvin se kotiutui tänne uuteen paikkaan ja otti tilansa omakseen välittömästi. Otsarapsutukset ovat poitsusta selkeästi hyvin miellyttäviä ja ruoka-aikaankin se pompottelee pirteästi luokseni luppakorvat liihottaen. Ihana, ihana pupumies!

Töpötyyppi ei ole ainoa "uudisasukas" luonamme, sillä viime viikonlopun aikana meille kotiutui myös siivekkäitä: kanoja ja kukkoherra! ♥♥♥

Pyllypartio Ry ja yksi joka esittää uutta versiota sanonnasta "ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa". "Ken kattoon kurkottaa, se kanalan orrella kököttää"

Halusin ensijaisesti tarjota kotia aikuisille kanoille ja kukolle, joista syystä tai toisesta joudutaan luopumaan, koska tiedän näitä aina olevan.

Kukkoja olisi ollut tarjolla vaikka kuinka paljon, mutta meille valikoitui noin kahden vuoden ikäinen herrasmies, joka tarvitsi erittäin kipeästi uutta kotia. Se kun oli jäänyt tontilleen yksin asumaan, supikoirien tapettua ensin sen kanat ja sitten ihmisperheen muutettua pois. Lauantaina ajoimme sadan kilometrin päähän hakemaan kukkoa - hieman peläten odottaako perillä raato vai elävä kukko. Lopulta löysimme ensin oikean tontin ja sieltä rakennuksen jonka uumenissa komea kukko yksikseen odotteli noutajaansa. Kukko oli kunnossa ja lähti siis matkaamme ♥

"Tarjoilija, kipossani ei ole kärpästä. Eikä muutakaan vastaavaa herkkua.."

Toisesta paikasta kotiutui yksi pyylevä vuoden vanha kanarouva, joka oli aikaisemmassa kodissaan joutunut muiden kanojen kiusaamaksi. Välttääkseen lopetustuomion, se tuli kokeilemaan toimisiko elo meidän parvessa ja saapui luoksemme sunnuntaina. Toivon koko sydämestäni, että se tulisi toimeen muiden höyhenpyllyjen kanssa ja saisi jatkaa elämäänsä.

Ihan ensimmäisenä meille perjantaina tuli aikuinen töyhtöpäinen kanarouva, jonka iästä ei ole tietoa, sekä kaksi kanatipua - joista tosin toisen havaitsin olevan kukko siinä vaiheessa kun kotiin asti pääsin. Hienoa Marika, niin sitä pitää.

"Vähän tässä menojalka vipattaa" 

Halusin kaikki linnut saada yhtä aikaa uuteen kanalaan, jotta kaikki lähtisivät totutukseen ikäänkuin samalta viivalta, joten ne asuivat ensin omissa yksiöissään maanantaihin saakka. Kahden tipun kanssa tulleella kanalla nimittäin oli niin ulkoloisia kuin kalkkijalkaakin, joten se täytyi ensin hoitaa, ennen muiden kanssa yhteenmuuttoa. Perjantai-iltaa vietin siis juhlavasti kylvettämällä kanaa lämpöisessä jalkakylvyssä, pesemällä sitten jalkojansa hammasharjalla ja lopuksi pistämällä loishäätölääkitystä niin sille kuin tipuilleenkin. Voisi sitä perjantai-iltaa kai huonomminkin viettää.. :)

Äiti Töyhtötucca, tytär Töyhtötucca 

Miehen kanssa rakensimme kanoille asunnon samaan tilaan, jossa on kanienkin asunnot. Viikon verran siellä aina ehtiessämme sahailimme, ruuvailimme ja maalailimme, kunnes kot-kot-koti oli valmis. Orsien rakennukseen pääsin hyödyntämään pihaltamme kaadetun ison koivun oksia :)


Tämä on toinen kerta elämässäni kun omistan kanoja. Ensimmäiset rakkaat luovutin sydän sirpaleina uuteen kotiin, kun ne oireilivat astmaani, joka elimistöä stressaavien koitosten myötä minulle puhkesi vuonna 2016. Raskausaika puolestaan läjäytti kunnon iskun, kun tulin sen aikana allergiseksi niin koirille, kissoille kuin kaneillekin - kaikkein vaikeimmin kaneille. Päätin tuolloin kuitenkin, etten aio luovuttaa vaan siedättyä uudelleen.

Eikä suotta, sillä kun raskaus oli ohitse, katosi sen myötä allergia koiraan ja kissaan yhtä nopeasti kuin oli tullutkin. Kaniallergia jäi yhä elämään, mutta vaikka se vielä vuoden alussa oli niin vaikeaa, etten halua sanoin kuvailla sen aiheuttamia oireita, on se hiljalleen hiipunut. Elämän karikoiden jäätyä taakse, on myös astma parantunut kovaa vauhtia. Elämässä ei mikään ole varmaa, mutta sinnikkyydellä voi päästä pitkälle.

24 kommenttia:

  1. MaricaÄnn9.10.18

    Aahahaa noi kuvien tekstit mahottoman hauskoja! =D Itekin tahtosin kanoja joskus sit kun pääsee kerrostalosta veks. Joskus sit =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanoja voi kyllä suositella erittäin lämpimästi, ovat aivan hurmaavia eläimiä ♥

      Poista
  2. ihana tuo höhenpyllyt orrella kuva <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö ole! Ovat niin söpösiä siellä rivissä nököttäessään :)

      Poista
  3. Ihana eläinjoukko Sinulla!
    Hyvä, että allergiat ovat edes pikkuisen hellittäneet.
    Onnellista ja lempeää lokakuun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana, rakas lemmikkilaumamme ♥
      Pirtsakkaa lokakuuta myös sinullekin! :)

      Poista
  4. Ihania uusia tulokkaita! Ja miten mukavaa että kanat ja kukko saivat uuden kodin ja mahdollisuuden! Ja huh että myöskin astma parempaan päin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu niin hyvältä, kun pystyy tarjoamaan kodin jokuselle sellaiselle, jotka sitä kovin tarvitsevat ♥ Mukava katsella kun ne hiljalleen kotiutuvat uuteen paikkaan :)

      Poista
  5. Minullakin on lapsuudesta hyvin voimakas kissa-allergia vaisuuntunut siedätyshoidolla avoanopin kissan kanssa.Upeeta, että et anna periksi!
    Onnea suloisista, uusista perheenjäsenistänne.<3
    Vähänkö liikkiksiä nuo pojat tuolla aikuisten kanssa orrella.
    Ja voi repsua kukkoa joka yksin oli jätetty. Toivotaan, että on nyt onnellinen uusien rouviensa kanssa hienossa uudessa kanalassaan.<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyään onneksi kannatetaankin enemmän siedätyshoitoa kuin sitä, että pysyttäisiin vain kaueampana allergian aiheuttajista. Toki silloin jos oireet ovat todella vaikeita, niin voi siedätyskin vähän sotia itseään vastaan. Itse olin raskausaikana niin äärettömän allerginen kaneille, että oli pakko luovuttaa niitä uusiin koteihin ja jättää kotiin muutamama jänönen, joiden kanssa sitten siedättyä uudelleen. Sittemmin olen kuullut, että joillekin ihmisille saattaa raskauden aikana tulla todella vaikea siitepölyallergiakin, vaikka sitä ei olisi ollut koskaan. Onhan se raskaus toko melkoinen koettelemus elimistölle, joten kaikki näköjään mahdollista :)

      Poista
  6. kanoja voi ihanaa!! ja toi pupu siis ihana. onnea uusista tulokkaista! <3

    VastaaPoista
  7. Huikeaa, miten jaksat ottaa uusia kavereita kotiisi :-)
    Ovathan nuo ihania, mutta kyllä niiden eteen täytyy jaksaa nähdä vaivaakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näiden kanssa sitä työtä kyllä riittää :) Minulle se vain on jotenkin niin elämäntapa, että kokoajan on niin sanotusti vastuussa jonkin karvaturrin hoidosta tavalla tai toisella. Koen sen ominaiseksi itselleni, että on ns. eläinelämää ympärillä runsaasti. Tekeminen ei kyllä lopu, kun on nyt pieni lapsukainenkin :) ♥

      Poista
  8. Onhan söpönen kani ja aivan mahtavat kuvat tipusista. Hienoa kun saivat uudet kodit♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Ja olen kyllä itsekin kovin iloinen "sulkavien" puolesta ♥

      Poista
  9. Anonyymi9.10.18

    Nythän mun sydämmeni suli <3 Kukko ja kanoja päässyt uuteen kotiin. On sulla hieno eläinperhe <3 Ihana blogi kans! >Kiia>

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitoksia ♥
      Ja ei voi olla kuin samaa mieltä: ihana on eläinperhe! :-D

      Poista
  10. Oi että miten ihania tulokkaita suloisia. Ja kiva kanakoti Ihanat kuvat
    Paljon Onnea uusille tulokkaille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vain ole somia tyyppejä ♥ Oijoi kuinka rakastankaan kanoja, ovat niin mahtavia! ♥

      Poista
  11. Onpa ihanaa, että pystyt jatkamaan eläinten parissa allergiasta huolimatta. Olisi ollut suunnaton vääryys, elleivät nämä ihastuttavat kaverit olisi päässeet juuri sinun luoksesi. En voi kuvitella parempaa hoitoa heille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa kivasti kirjoitettu, kiitos ♥
      Toivottavasti ovat tyypit tyytyväisiä täällä :)

      Poista
  12. Tosi suloisia tulokkaita! Onneksi allergiat helpottivat. Kivaa alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
  13. Ihania! Onnea koko perheelle <3

    VastaaPoista

Mukavaa kun jätät viestiä! Anonyymien kommentteja ei pääasiassa julkaista, ellei mukana ole jotain nimimerkkiä. Valitsethan siis mieluiten anonyymin sijasta kohdan "Nimi/url" johon voit kirjoittaa nimimerkkisi tai nimesi, kiitos! :)