maanantai 18. huhtikuuta 2016

Keväisiä kanimaisuuksia

Kuten edellisen postauksen lopussa lupasin, seuraa nyt vuorostaan kanimaisia kuulumisia ja ne alkavatkin sangen sopivasti kuvilla siitä, kun töpöjengi pääsi maanantaina ulkoilemaan nurmiaitaukseen. Töpöjengi käsittää siis ne seitsemän kania jotka asuvat yhdessä: Paavo, Miina, Saku, Ella, Diva, Unna ja Hilpu.

Osa kaneista "eksyi" kuviin useammankin kerran, kun taas esimerkiksi Ellasta ei onnistunut yksikään kuva, vaikka sekin luonnollisesti mukana oli menossa. Täytynee napata "muhku" kuvaan jossain vaiheessa myöhemmin.. :)

Hilpu ja Paavo yhteistuumin pienten heinänkorsien kimpussa
Unna kera karvanvaihtoisen nenänpäällysen ♥
Edessä Miina, takana Saku ja oikealla Hilpu
Neitosista ken on kaunein.. ♪ Hilpu ☺
Unna ja Diva
Saku - joka voimamiehen elkein nyhtää maasta herkullista juurta..

Kanimäärä on joidenkin kuukausien sisällä hieman kutistunut. Poismenojen käsittely on aina koettelemus ja erityisesti niissä tapauksissa, kun itse tekee päätöksiä suuntaan ja toiseen, vaatii se hieman enemmänkin voimia. Nämä ovat myös väistämättä olleet vaikuttamassa blogin hiljaisuuteen, jota jatkui oikeastaan koko kevättalven. Vaan eteenpäin kuljetaan koitosten ylitse.

Jos jostain voi olla onnellinen niin siitä, että "pappajengi" eli Saku, Miina ja Paavo porskuttamassa yhä vanhaan malliin. Sakullekin tuli vastikään 7-v ikää ja Miinalle tämä samainen luku olisi pyörähtämässä syksyllä. Toivottavasti ainakin, eli toivottavasti pikkumummu pysyy terveenä ja hyvinvoivana. :)


Keväässä kun kuljetaan, on mielessä taas suunnitelmia, joita olisi tarkoitus kevään tai kesän aikana toteuttaa. Yksi niistä on kanien ulkotarha. Se, joka viime kesänä oli jo tarkoitus muuntaa ajatuksesta toteutukseen, mutta joka mokoma sitten jäi kuitenkin lopulta ajatuksiin kiikkumaan.

Nyt on uuden kanitarhan suunnitelmat jo niin sanotusti pöydällä, joten toivon mukaan päästään pian siihen toteutusvaiheeseenkin - lumetkin kun lähti tänä vuonna ajoissa, niin pääsee rakentamaan jengille uutta kesäkämppää! :)

Sitä ennen kuitenkin hieman kuvia kanilasta. Ensimmäinen "yleisilmekuva" on vastikään tässä maanantaina illalla napattu. Kuvassa etualalla vasemmalla näkyy kanijengin asuntoa, josta on myös seuraavat kuvat, jo hieman useampien viikkojen takaa.




Talviaikaan olen välillä kantanut kaneille havunoksia nakerreltavaksi, mutta en osaa olla jo innokkaasti odottamatta sitä aikaa, kun pääsee tuomaan kuohkeita lehtipuunoksia!


14 kommenttia:

  1. Onpa todella hieno kanila! Vau! Kyllä kelpaa pupujen tuolla asustella :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi tki paljon laitettavaakin! :) Muun muassa lattian maalaamista olen miettinyt enemmän tai vähemmän jo muutaman vuoden ajan. Ehkä joskus ;)

      Poista
  2. Ikävä kuulla, että teillä on ollut luopumisen surua. Se on väistämätöntä lemmikkien kanssa, mutta aina yhtä vaikeaa. Kaneilla on mainiot heinähäkit, hyvä keksintö. Ikäkaneja jo, mutta niin nuorekkaan näköisiä. Toivottavasti edessä on runsaasti iloista yhteiseloa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osa on iäkkäämpiä, osa nuoria. Diva joka tuolla heinätelineen alla venyttelee on vasta 7kk ikäinen. Muut tässä poppoossa ovatkin hieman vanhempia sitten, eli Diva on "kuopus" :)

      Poista
  3. Voi että kun mahtavat tilat! Ja pupujussitkin on ihan oikeen kokosia, eikä ihan minejä. Tykkään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on tuollainen kirjava lauma, poppoon pienin taitaa olla Diva jolla on painoa 1,5kg ja suurin on Ella, joka painaa noin 4,3kg :)

      Poista
  4. Se on aina yhtä surua, kun luopumisen aika tulee, mutta väistämätöntä kuitenkin.
    Ja niin minäkin aina muistan, kun meillä kani oli, niin keväisiä ekoja ruohoja odottelin innolla, että saisin niitä kanilleni tuoda ja olikin aina yhtä juhlaa, kun ekat uudet heinät kanilleni toin.
    Ja vaikka mulla ei nyt enää kania ole, niin silti aina vieläkin, katselen, että tuossa ja tuossa olisi kanille hyvää ruokaa!
    Sulla on siellä todella hieno kanila!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on muuten varmasti sellainen, mikä jää ikäänkuin helposti päälle: kun kerran oppii aina katselemaan "sillä silmällä" sopivia kasveja kaneille, niin sitten myöhemminkin niitä helposti aina vain katselee, vaikka enää kania olisikaan.

      Meidän edesmennyt collie oli sellainen hassu tapaus, joka tykkäsi nukkua aina kaikissa liian pienissä pedeissä. Se valitsi mielummin kissanpedin, kuin ison koiranpedin. Tästä tuli sitten sellainen huumori meille, että kun eläinkaupassa nähtiin vaikkapa hamsterille tarkoitettu peti, niin naurettiin, että siinäpä olisi Millalle hyvä peti. Vieläkin kun jossain ollaan ja nähdään joku pieni peti, niin hymyillään miehen kanssa, että "siinäpä olisi taas Millalle ollut hyvä peti.." :D ♥

      Poista
  5. Onpa hieno kanila :O! Minä en osaa edes ajatella eläimen poismenoa, vaikkakin kani on jo kuusi vuotias.

    VastaaPoista
  6. Anonyymi22.4.16

    kiva postaus, en tiennyt että noita ikean muovipussitelineitä saa pinkkinä?! :D mulla vaan tylsii valkosia

    VastaaPoista
  7. Minä voisin tulle teille kaniksi :D Ihana kanila!

    VastaaPoista
  8. Minä kans!
    Ihan sama ajatus kuin "Häivähdyksellä" edellä, mielellään muuttaisin teille kaniksi. ♥

    VastaaPoista

Mukavaa kun jätät viestiä! Anonyymien kommentteja ei pääasiassa julkaista, ellei mukana ole jotain nimimerkkiä. Valitsethan siis mieluiten anonyymin sijasta kohdan "Nimi/url" johon voit kirjoittaa nimimerkkisi tai nimesi, kiitos! :)