Lähes vieläkin tunnen sen kalsean kolotuksen leukaperissäni, niiden tuolloin kolahdettua silkasta shokista lattiaan, nähdessäni kantoboksissa yllättäen kaksi silmäparia, odottamani yhden sijasta.
Siitä on nyt jo yli kahdeksan kuukautta kun tämä vauhtivaljakko pesiytyi perheeseemme. Paljon on pyykkitelinettä kaadettu, verhoissa roikuttu ja mattoja raavittu. Kissanpennut, nuo tosielämän täystuhot. Tällä hetkellä villikot ovat noin vuoden ikäisiä - niiden ikä kun on kuitenkin arvio, koska ovat luonnosta löydettyjä.
 |
| Mitäs se orja siellä alhaalla taas metelöi |
Siinä kiipeilypuun ylimmästä lepopussukastaan tilannetta tarkkailee Karvinen - se joka oli alunperinkin tulossa perheeseen. Mies päätti jo kauan aikaa ennen sen kotiutumista, että haluaa punaisen poikakissan, jonka nimeää Karviseksi.
Kun mies löytökissatalolla (mieheni toinen koti) sitten oli nähnyt tämän punanuttuisen viikarin, oli päättänyt siltä seisomalta, että siinä on hänen Karvinen. Vaan kuten sain myöhemmin huomata, oli mies ihastunut myös punanutun mustavalkeaan siskoon, joka tassutteli Karvisen kyljessä kotiimme ja sai nimekseen Vilma.
Vilma oli lähes alusta saakka hyvin reipas ja tottui nopeasti perheen koiriin - toisin kuin Karvinen. Sen mielestä koirat olivat kaiken kammottavuuden kuninkaita ja se jatkoikin viikosta toiseen sähisemistä niille - myös silloin, kun itse juoksi nurkan takaa suoraan koiraa päin.
Koirien katsoessa hämmentyneenä kylkeen juossutta punaviiruista vauhtivillea, Karvinen sähisi selkä kyyryssä, kuin koko törmääminen olisi ollut koiran syytä. Samoihin aikoihin Vilma oli jo tehnyt hyvnkin läheistä ystävyyttä koirien kanssa ja saattoi muun muassa makoilla Maurin masukarvojen alla lämpöisessä ja nakersi lempeästi siinä ohessa välillä vähän koiran tassukarvoja..
Vaan ajan saatossa on Karvinenkin lopulta heltynyt. Koirat ovatkin sen mielestä ihan kivoja tyyppejä ja erityisesti Maurille se saattaa jo osoittaa hyvinkin hempeää hellyyttä... ♥
Kun sitten kotona asetin muhkupedin olohuoneen lattialle, pyysin Tahvoa iloisesti petiin ottaakseni kuvan uudesta vuoteesta. Ja katsokaa. Katsokaa tuota rajatonta riemua ja ääretöntä iloa joka Tahvon koko olemuksesta paistaakaan!
 |
| Rai rai rai. Ihan kuule ratkeen liitoksistani tästä riemun määrästä |
Uskokaa tai älkää, koiraparkaa ei vahingoitettu kuvauksissa, vaikka Tahvon herkkä ego toki saattoi mahdollisesti saada hetkellisen kolauksen.
Vaan kuinka ollakaan, kun kameralla osoittelu oli ohitse, ei mennyt kauankaan kun Tahvo jo hiipi uuteen petiin tyytyväisenä rullalle. Ja kun Tahvo poistui, valtasi pedin Mauri. Ja kun Mauri siirtyi, valtasi pedin kissat. Olen tyytyväisenä myhäillyt, että hyvä ostos oli! ♥
Ihanaa menoa teillä! :) Repesin tuosta kuvauksestasi Tahvon kiitollisuudesta uutta petiä kohtaan. :D Kuva todella kertoo kaiken. :)
VastaaPoistaMutta hyväksyivät sitten kukin ostoksesi, lopputulema hyvä.
Hahaa, mua niin nauratti tuo sen ilme kun otin kuvaa! Onhan se nyt kamala kolaus itsetunnolle, kun sellaine mötkylä läimäytetään keskelle olohuonetta ja sitten vielä pitäisi siinä maata ja näyttää niin iloiselta, niin iloiselta.. :D ♥
PoistaMutta oli se ihanaa kun huomasin kuinka eläimet tykkäävät siitä! Kissatkin vuorotellen käyvät siinä nukkumassa ja näyttävät niin tyytyväisiltä. Kunnes tulee Mauri, joka ei ikinä välitä istuuko jonkun päälle ja pötkähtää petiin... miaaauuuuu... ;)
Hauska kissatarina ... noin Nöpökin meille tuli, miesten piti hakia sianpuolikas, no sekin tuli ja kissa, maailman ihanin punaien poika, suloisuuksien suloisuus...ja teille tuli toinenkin, niin meillekin mutta onneksi eri aikaan, Sulo, ihanuus!
VastaaPoistaOnpa teillä kiltit koirat kun noin ovat kissat hyväksyneet - vai toisinpäin ja muhkea peti, mukava paikka nukkua!
Meidän "nallet" ovat onneksi todella ystävällisiä, hyväksyvät niin kissat, kanit, kanat kuin muutkin pikkuiset ♥
PoistaTahvo toimii meidän kanavahtinakin aina kun kanat ovat pihalla. Kesäisin kun kanat viihtyvät pitkin pihaa nauttimassa elämästä aamusta iltaan, on Tahvo myös pihalla pitämässä kanat turvassa metsän pedoilta :) ♥
Voi miten ihastuttavia ja hellyyttäviä koira-kissakuvia:) Ja tuo alimmainen kuva, kyllä sitä pitää koirankin vahän tutkia mihin päänsä kallistaa:)
VastaaPoistaKarvisella ja Maurilla on värityksetkin niin hyvin yhteensopivat! :D
PoistaEiii en kestä miten vinkeä kuva kissusta :D Ihan mahtava!
VastaaPoistaKarvinen osaa tuon ilmeilyn jalon taidon! :D
PoistaIhanaa :-)
VastaaPoistaTosi kuin vesi :-)
PoistaOi, miten ihanat kuvat! Kiva, että pedistä tuli kuitenkin kaikkien suosima paikka:)
VastaaPoistaSanos muuta! Ollut niin hauska katsella, kun karvapyllyt käy siinä vuorotellen lepäilemässä ♥
PoistaHerkullinen päivitys! Voi noita mussukoita.
VastaaPoista♥
PoistaTäällähän on mukava karvakuonokokoelma :)
VastaaPoistaKarvakuonoja ja sulkapyllyjä somasti läjässä :D
PoistaKiva postaus. Sitä lukiessani meidän kauhukaksikko (kissat Leevi ja Taavi) vetivät iltajuoksuaan tuossa pöydän ympäri ja rappuja ylös alas. Siinä menessä kolisivat takkavälineet nurin ja matot on rullalla. Joten tiedän kyllä mistä puhut... Kiva, että koirat saivat Karvisen sydämen puolelleen.
VastaaPoistaAi hyvä tavaton, voin niiiiin kuulla tuon metelin korvissani! :D
PoistaTäällä uskollinen blogisi lukija kysyy kaniiniasiantuntijalta ihan ohi kissa-aiheen kysymyksen kaneista: onko uroskani sukukypsä kivesten laskeuduttua vai jo sitä ennen? Onko kivesten laskeutuminen "ehto" kastraatiolle?
VastaaPoistaJa huippua, että blogisi jatkuu taas!
Nytpäs kuule vasta huomasin tämän kommenttisi.. :) Olet luultavasti tässä ajassa jo saanut tietoosi vastauksen muualtakin, mutta vastaanpas kuitenkin! :)
PoistaUros voi periaatteessa olla sukukypsä, vaikka sen kivekset eivät olisikaan vielä laskeutuneet kivespusseihin. Kastraatio kuitenkin on helpointa siinä vaiheessa kun kivekset ovat laskeutuneet, koska sitä ennen operaatio on vaikeampi.
Muun muassa kissoilla ja koirilla esiintyy joskus piilokiveksiä, eli kivekset eivät laskeudu. Näiden leikkaaminen on aina vaativampaa, koska ne joudutaan leikkaamaan ulos vatsaontelosta. Tämän vuoksi kastraatio tehdään yleisimmin siinä vaiheessa, kun ne ovat jo "pudonneet" :)
Ja ihana kuulla, että blogimme on mieleinen, kiitos! ♥